Kun maalivahti päästää yhden helpon, on aivan sama, että torjuiko kymmenen vai sata laukausta kyseissä ottelussa. Raadollista. Muistaako joku yhdenkin Peter Enckelmanin torjunnan?? Ei, eipä muista ei. Punakoneenkin maalivahdit olivat sittenkin vain tavallisia kuolevaisia.

Kun Punakoneen diesel-kone oli yskähtänyt jo edellisessä turnauksessa, oli tällä kertaa Hiace-Heikiltä unohtunut öljyt kokonaan. Siitähän ei yleensä seuraa takuuvarmaa suorittamista, kuten ei tälläkään kertaa. Kauden neljänteen turnaukseen Punakoneen miehistö oli harventunut 12 pelaajaan, joista kolme silmäparia punotti pahaenteisesti. Kun vielä yksi intiaani unohti koko muun tiipiiporukan, oli aika pelata.

Ensimmäisenä vastaan asettui Kikka-74 jostain Jämsän suunnalta. Tästä porukasta tunnettiin ainoastaan ne naisfanit, jotka tulivat tutuiksi lämpöisissä pikkujouluissa. Peli alkoi Punakoneen komennossa ja avausmaalia odoteltiin kieli pitkällä. Tulihan se avausmaali, kun Nöjdi hörppäs vastustajan lerpun sisään. Tästä vähän sekaannuttiin ja vastustaja teki hienon klip-klap-klop-klep ja pam -maalin. Ja siitä vielä hetki, oli peli jo 0-3 Kikalle ajassa 6.48. Siinä hoettiin ettei mitään hätää ja omaa peliä vaan. Niin vain Siimes teki sen avausmaalin noin tuhannennesta paikasta, joka on se keskiarvo paljonko PK niitä paikkoja yhteen maaliin tarvitsee. Peli alkoi jo kääntyä Punakoneelle, kun JugJug veivasi Pertun hienosta syötöstä tilanteeksi 2-3.

Toinen erä alkoi huojentavasti, kun Tapsa laukoi ranteella pelin tasoihin. Ja näin siitä aamun kohmelosta selvittiin. No sitten oli sen koneen aika leipoa kiinni, kun toisen erän puoliväli näki päivänvalon. Hyvin tähän asti jatkunut pelin avaaminen alkoi puuroutua keskialueelle ja pitkät pyöritykset vastustajan päädyssä ruoesivat harvenemaan. Kikka menikin 3-4 johtoon maalinedushässäkästä. Siinäpä oli se toinen erä.

Kolmannessa erässä oli tarkotus aloittaa uudestaanoman pelin pelaaminen, mutta väkinäiseksi käsikopeloksi se meni. Sitten huolimaton pallonkäsittely keskialueella, joita oli muuten paljon, kostautui, kun kikka meni jo 3-5 johtoon vastahyökkäyksestä. Kolme minuuttia tästä siunaantui Punakoneelle päivän ensimmäinen ylivoima. Sitten oli tekemisen meininkiä, ja kapteeni pamauttikin pallon verkkoon minuutin kestäneen pyörityksen päätteeksi. Tasoitusta haettiin, mutta ehkä liiankin vimmatusti, kun Nöjdi otti hölmön jäähyn väkivaltaisuudesta. Tästä vaparista pallo verkkoon ja kikka taas kahden maalin karkumatkalle. Näissä lähivapareissa voi sen jatkossa pallon viedä suoraan keskelle ajan säästämiseksi, sillä niin varmasti se löytyy pk:n verkosta. Lisää paskaa ladaan tuli, kun teme loukkasi povensa kolmannessa erässä. Yritettiin vielä ilman maalivahtia, mutta tyhjiinhän se meni, joten 4-7 loppulukemat täysin haista paska -pelillä.

Punakone – kikka 74
0-1, kikka
0-2, kikka
0-3, kikka
1-3, teme (isojii)
2-3, juge (perttu)
————
3-3, tapsa (andy)
3-4, kikka
————
3-5, kikka
4-5, pyhis (tapsa) YV
4-6, kikka YV
4-7, kikka TM

Punakoneen jäähyt
Jolle 2 min
Nöjd 2 min

+++ teme
++ tapsa
+ perttu

Päivän toiseen peliin asettui vastaan toistaiseksi ennakkoon kovin vastustaja JU, jostain Jiillä alkavasta paikasta. Varmaa Jurva tai jotain. Punakoneen rinki kaventui 10:den pelaajaan, kun Jugellakin oli tärkeämpää menoa ja Teme loukkasi polvensa aikaisemmassa pelissä. Bull loihti taktiikaksi nk. Palä:n, jolla oli tarkoitus vetää jouksuvoimaisempi vastustaja mukaan kävelypalloon.

Tässä taktiikassa onnistuttiinkin hyvin, sillä peli oli tasaista vääntöä JU:n hallitessa palloa ja kenttätapahtumia. Seitsemännellä minuutilla pk:n pakki nukahti ja ju siirtyi 1-0 johtoon höntsymaalilla, joka lähti kulmavaparista. Punakone tuli tasoihin reilun neljän minuutin kuluttua lähivaparista. Osataan sitä näinkin saatana!!! Ei ollu kyllä JU:kaan paljoa lähivapareita miettinyt, sillä sen verran hassun näköinen oli se muuri, jonka ohi kyttä lässytti pallon. Kymmenen sekuntia tasoituksesta oli Ohman vuoro tötöillä, kun ihme liru löyti pk:n verkosta. Ohmalle on viimeksi mennyt helppo maali joskus 2011 loppuvuodesta.

Toinen erä oli tiukkaa pelailua kuten ensimmäinenkin. Punakoneen väsymys alkoi näkyä toisessa erässä, kun maalinedustalta alkoi löytyä vastustajillekin tilaa. Aivan toisen erän lopulla oli Ohman päästää se toinen helppo maalin kun maskiton ja hengetön kantti livahti maaliin. Erätauolle 3-1 lukemissa.

Kolmanteen erään piti kaivaa vielä kaikki irti ja alkaa taistelemaan voitosta. Kapteeni näyttikin mallia kaventamalla tilanteeksi 3-2, kun kaksi ja puoli minuuttia oli kolmaata erää takana. Hyvin taisteltiin, mutta sitten tuli se seuraava väsymysvirhe, kun keskialueen poikkarin seurauksena ylivoimahyökkäys tuotti JU:lle helpottavan osuman. Kellossa oli kolme ja puoli minuuttia jäljellä. Sitten kokeiltiin vielä ilman maalivahtia, mutta kuten edellisessä, löytyi pallo väärästä verkosta. Sitten vielä yksi omiin ja se oli siinä. Kangasala on paska paikka.

Harmi, kun tähän turnaukseen osui näin paljon esteellisyyksiä ja muita juttuja pelaajille, sillä nämä joukkuueet olivat täysin voitettavissa ja varsinkin JU:ta vastaan olisi saatu kovatempoinenkin peli aikaiseksi. Tämä oli ehkä hieman odotettavissa, kun kolmen viimeisen viikon tekemistä tarkastelee. Nyt on aika painaa leuka rintaan ja alkaa taasen hakemaan sitä hyvää tekemisen meininkiä. Niin ja siihen peiliinkin vois kaikki vilkaista ihan ensimmäiseksi.

Ju – punainen kone
1-0, ju
1-1, kyttä (isojii)
2-1, ju
——–
3-1, ju
——–
3-2, pyhis (kyttä)
4-2, ju
5-2, ju TM
6-2, ju

Punakoneelle ei rangaistuksia.