Punakone ei saavuttanut tavoitteeksi asettamaansa paluuta 3.divisioonaan kaudella 2005-2006. Lohkossa kaksi joukkuetta osoittautui paremmaksi. Vakuuttavaa jälkeä alusta asti tehnyt Ekumeeninen Pallo eli EPa otti suoran nousun, vaikka hävisikin kahdesti toiseksi sijoittuneelle B:lle. B pelaa noususta karsintaottelun 8.4. 15:45 Kaukajärvellä (Kenttä 4) ja vastaansa se saa Flanelsin Jyväskylästä.
Punakoneen hyytymiseen sijalle kolme löytyy monta tekijää. Tärkein lienee ailahdelleet otteet. Täydet pisteet irtosi vain 10 kamppailusta, mikä sinänsä on ihan hyvin, mutta nousua ajatellen kuitenkin liian vähän. Punakoneen perinteisesti tiivis puolustus päästi tällä kaudella runsaasti maaleja. Murskatappioita koettiin otteluissa NVS ja Uhrilampaita vastaan, vaikka toisella kierroksella nämäkin joukkueet kyettiin voittamaan. EPa oli ainoa joukkue, joka pöllytti Punakonetta kahdesti ja tässä valossa totisesti osoitti olevansa nousun arvoinen.
Loukkaantumiset eivät näytelleet suurta roolia Punakoneen kaudessa, mutta Hoang Vu:n kauden polvivamma pilasi lähes kokonaan. Antti Ruokonen menetti useita viikkoja tenniskyynärpään ja silmäleikkauksen takia. Valmentaja Marko Martansaari puolestaan menetti loppukaudesta muutaman viikon sairaalahoitoa vaatineen kuumesairauden takia.
Maalivahtikaksikko Hans-Erik Hilden ja Juha Kurki pelasivat kauden puoliksi. Molemmat torjuivat yhdeksässä divarikamppailussa. Hildenin taakse tehtiin lopulta vähemmän maaleja, mutta molemmat maalivahdit kokivat kauden varsin vaikeana, eikä huipputasolle kumpikaan yltänyt kuin hetkittäin.
Osasyynä maalivahtien heikohkoon kauteen oli koko joukkueen kuriton puolustuspeli. Tehoja puolustajilta sen sijaan löytyi ennätysmäisesti. Tulokas Jaakko Loikkanen takoi 7+11=18 tehopistettä 13 ottelussa ja voitti joukkueen sisäisen syöttöpörssin. Legenda penkiltä huudetuista syötöistä numerolle 28 ovat ainakin miehen itsensä mukaan tuulesta temmattuja. Kapteeni Juha Leikko säesti 9+8=17 pisteellä, ollen poissa kentältä vain kauden viimeisestä ottelusta nilkkavamman takia. Pitkän linjan punakonelainen Ari-Pekka Oksavuori pelasi myös tehojen puolesta vahvan kauden. 15 ottelussa syntyneet 2+5=7 on miehen ennätys. Puolustajista Matti Niemi, Eetu Oittinen ja Santtu Putkonen pelasivat tasaisen kauden – pientä epävarmuutta oli kuitenkin havaittavissa kaikkien otteissa. Ennen pelätty Eetun hurja laukaus ei tällä kaudella löytänyt tietään maaliin kertaakaan divaripeleissä. Nuori lupaus Masa Niemi ehtii vielä näyttää kyntensä tulevina kausina. Puolustuksen seitsemäs mies Mika Terho oli paikalla vain kuudessa ottelussa ja keskittyi loppukaudesta enemmän lentopalloon. Ensi kaudella Terho vahvistanee Punakoneen kakkosjoukkuetta 6.divisioonassa.
Hyökkäys oli varsin tasainen ja tehokas. Harri Savolainen oli odotetun tehokas 21+6=27 ja paransi kauden edetessä jatkuvasti, joukkueen maali- ja pistekuninkuus sai seurakseen myös mukavasti syöttöpisteitä. Ensimmäistä kauttaan Punakoneessa pelannut Jussi “Kossu” Kosonen teki myös melkoisen vaikutuksen. 18+8=26 tehot oikeuttivat selvään kakkostilaan sisäisessä pistepörssissä. Savolainen ja Kosonen muodostivat lähes koko kauden koossa pysyneen tehoparivaljakon. Toivoa sopii, että miehille jatkossakin maistuu pelaaminen Punakoneen riveissä, siksi tärkeistä miehistä puhutaan.
Antti Ruokonen teki loukkaantumisensa jälkeen vahvaa jälkeä. 14 pelissä syntyi 13+3=16 tehopistettä ja joukkueen kovin jäähymäärä 18 minuutilla. Loikkasen ohella toinen valmis pelimies jo tulokkaana oli Jaakko Inha. Ilves-ikonin läppä ei aina ollut kaunista kuultavaa pukukopissa, mutta tehoja tuli 15 ottelussa kunnioitettavat 9+5=14. Pelaajavalmentaja Marko Martansaari jäi syöttöpisteissä toiseksi Loikkaselle, mutta tehot 2+9=11 täydensivät mukavasti ykkösketjun Martansaari-Savolainen-Kosonen kokonaissaldoa. Kymmenen tehopisteen rajalle ylsi hyökkääjistä vielä Antti Paitula pelinumeronsa mukaisesti tasan 10 pisteen tehoilla 6+4. Yhtä monta maalia tekaisi Rauli Korpi, mutta tehot jäivät vaivaiseen 6+2=8. Kovalla kohulla ykkösdivarista Punakoneeseen siirtynyt Atte Forss oli enemmän poissa kuin “töissä” pelaten vain 7 ottelua, joissa toki syntyi mainiot 2+6=8 tehopistettä. Olli Palkivaara kävi armeijan kauden aikana ja ehti siksi vain 8 otteluun. Tehoja 2+4=6 voidaan siis pitää oikein hyvinä. Joukkueen Grand Old Man, hegenluontiörinän isä, Jari Peltoniemi näytti jälleen nuoremmille pelaamisen mallia ja teki siinä samalla tehot 1+4=5. Vaikka Jarna on hengittänyt jo 60-luvulla omin voimin, niin vauhti ja tsemppi ei ole kadonnut vieläkään mihinkään. Hoang Vu oli epäonnen soturi. Polvivamma syntyi heti alkukaudesta ja pitkän kuntoutuksen jälkeen paluu oli mahtava, tehot 2+2 paluuottelussa. Toinen loppukauden ottelu sujui työväsymyksessä tehoitta, mutta Hoang osoitti olevansa terveenä pysyessään hirvittävän kova tekijä. Ensi kaudella sitten paremmalla onnella.
Divarikausi on nyt ohi ja osa punakonelaisista jatkaa vielä Spiralin Kevätsarjan merkeissä. Uuden kauden suunnittelu ja joukkueen rakennus on käynnissä. Joukkueen runko pysynee lähes ennallaan, mutta uutta verta tarvitaan silti arvioilta 2-3 pelimiehen verran.
