Halkipallo vilahtaa hirsihuvilan keittiössä, kun pelkkään esiliinaan pukeutunut Paloniemi kumartuu ottamaan tähtitortut uunista. Jouluinen tuoksu täyttää hetkessä koko suuren mökin ja saa karhuntaljoilla makoilevat miehet tuntemaan olonsa entistäkin rentoutuneemmaksi.

Luonnonkivistä muuratussa takassa palaa rauhallinen liekki. Panoraamaikkunan takana lumihiutaleet leijailevat hiljalleen kohti laakson pohjaa. Voi Alpit, olen kaivannut teitä.

Kaikkein eniten olen kaivannut tätä kiireetöntä tunnelmaa. Koko Punakone-miehistö saman katon alla, rauhoittuneena ja stressittömänä. Kaukana Spiralin haisevat pukuhuoneet, kaukana hermoja raastava kolmosdivari.

Tänään tässä mökissä jokainen ihminen on yhtä arvokas, myös Kiikari-Hietala, joka tuolla suihkuttaa ponnekaasupullosta keinolunta muovikuusen oksille ja Kanervan alastomaan ylävartaloon.

Kulmasohvan nurkkaan käpertynyt Leikon näköinen mies taitaa olla syvässä unessa. Huulien välistä purskahtelee yksittäisiä sanoja, kokonaisia lauseitakin. ”…ite joskus ne saatanan pallonne ja liivinne perkele…” Antaa miehen nukkua, hän on leponsa ansainnut.

Niin sen ovat ansainneet myös ulkoporealtaassa raukeina lilluvat Ohralahti, Tiilikainen ja Mennala. Harva joukkueurheilija jaksaa edustaa seuraansa yhtä kovalla intensiteetillä kuin Punakoneen vauhtikolmikko. Levätkää nyt, lapset, ja imekää sitä elinvoimaa.

Huvilan askarteluhuoneessa ollaan näemmä sosioekonomisella luokkaretkellä. Korhonen opettelee tavaamaan uutta nimeään ja kertoo Siltaselle kapitalismista. Boheemi humanisti ei kuitenkaan kuuntele, vaan vuolee touhukkaasti puulastuja.

Keittiössä pelataan Aliasta. Punaharmaisiin unelmavävy-neuleisiin pukeutuneet Pyhäjärvi ja Jaakkola ovat pelipari, selitysvuoro on Pyhäjärvellä.

”Tää on sellainen pitkä kulkuneuvo, johon mahtuu kymmeniä ihmisiä kerralla ja joka kulkee kaupungissa aikataulun mukaisesti. Tällä pääsee reeneihin, jos ei saa pummittua keneltäkään kyytiä”, Pyhäjärvi pauhaa.

”En mä tiedä! Mikä tää voi olla, millä mä muka pääsen reeneihin jos joku ei hae mua kotiovelta”, Jaakkola parkuu.

Hiekka valuu vääjäämättä tiimalasin pohjalle, ja ”linja-auto” jää Jaakkolalta arvaamatta. Syytökset lentävät, tunnelma alkaa kiristyä.

Sanaharkka houkuttelee paikalle myös joukkueen kovanaamat. Salosella tuntuu olevan paljon asiaa kaikille. Ruokonen ei puhu mitään.

Äkkiä Still antaa hienovaraisen vinkin nahkanojatuolistaan, ja tivoli lähtee pyörimään. Narukädet viuhtovat ilmaa, mutta harva isku osuu. Tämän takia salibandyssa ei ole tappeluja.

Joku on saanut haavan käteensä ja vuotaa verta. Tilanne on kaoottinen, joulu on peruttu. Ohma tetsaa paikalle ja syöttää loukkaantuneille sideharsoa.

Television ääressä istuvaa Isojärveä koko sirkus ei voisi vähempää kiinnostaa, sillä hän on juuri voittanut Änärissä jonkin Trophyn. Kinanen on Thaikuissa.

 

Rauhallista joulua PK:lle, toivottaa #28